Viinimaailman uudet tulokkaat voivat joskus hämmentyä alaa tulvivista monista lyhenteistä. Mitä tulee ranskalaisiin viineihin, törmäät usein kahteen lyhenteeseen: AOC ja IGP. Joten mitä eroa näillä kahdella on.
Molemmat ovat osa ranskalaista nimitysten laatujärjestelmää, mutta AOC on teoriassa laatupyramidin huipulla (katso pyramidi alla), kun taas IGP:n oletetaan olevan AOC:n alapuolella.
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että viime vuosikymmeninä parhaat viinintuotantoalueet halusivat arvostaa laatua ja tasalaatuisuutta paikallisesti. Sellaisenaan ranskalainen INAO loi ranskalaisen nimitysjärjestelmän vuonna 1935. Tunnetuimmille ja halutuimmille tuotantoalueille myönnettiin AOC-merkintä, kun taas toiset luokiteltiin joko IGP:ksi (jaettu tuolloin VDQS:ksi, VQPRD:ksi ja AOS:ksi). Tuotantoalueet ja paikallisten tuottajien ryhmä yritti sitten saada korkeamman AOC-merkinnän, jota asiakkaat arvostivat enemmän (vaikka VDQS olikin tuolloin jotenkin arvostettu).
Järjestelmän uskottavuuden auttamiseksi INAO ei ainoastaan perustanut nimitysjärjestelmään kunkin viinialueen silloiseen maineeseen, vaan myös sisällytti joukon yksityiskohtaisempia ja tiukempia eritelmiä ja sääntöjä paikalliseen viinintuotantoon. Syynä tähän oli hakata kiveen esi-isien yleiset viininvalmistuskäytännöt, jotka olivat yhteisiä joillakin alueilla ja johtivat erityisesti paikallisten asiakkaiden tunnustukseen (tapa suojella paikallista viinikäytäntöjen perintöä).
Tämän seurauksena IGP:llä on yleensä suuremmat tuotantoalueet, vähemmän tiukat säännöt ja enemmän vapausasteita niiden viininvalmistuskäytännöissä (suuremmat tuotokset sallittu, sallittuja enemmän rypälelajikkeita…) kuin AOC.
Nykyään AOC:n ja IGP:n välinen laatuero on edelleen teoriassa totta, mutta monet lahjakkaat tuottajat päättävät hylätä (tai olla käyttämättä) AOC:n, joko vapaaehtoisesti tai ei. Joitakin kuuluisia viimeaikaisia esimerkkejä ovat monet lahjakkaat viininvalmistajat, jotka kieltäytyivät käyttämästä torjunta-aineita ja jotka jätettiin omien AOC-lupien ulkopuolelle. Se sisälsi myös viininviljelijöitä, jotka halusivat tuottaa rypäleitä biodynaamisen ajattelutavan mukaisesti, mutta ikätoverit pitivät heitä uhkana ja kieltäytyivät myöntämästä heille AOC-todistusta. Toisen tyyppistä kiistaa tuli kartanoista, jotka ymmärsivät, että jotkin ei-perinteiset rypälelajikkeet sopivat paremmin kuin perinteiset viinirypäleet heidän terroiriinsa (Lue lisää terroirin käsitteestä).
Tämä johtaa siihen, että joitain mahtavia viinejä, kuten Domaine de la Grange des Pères, tuotetaan IGP Pays de l'Héraultin alla, ei AOC-brändillä. Tuossa nimenomaisessa tapauksessa viini valmistettiin pääasiassa Cabernet Sauvignon -rypäleestä, joka ei ollut paikallisesti perinteinen rypäle.
Seuraa minua sosiaalisessa mediassani
Viini on gourmet-aarre, älä käytä alkoholia väärin!
Mitään tästä sisällöstä ei ole sponsoroitu
En saanut mitään lahjoja tai ilmaisia näytteitä, jotka voisivat liittyä tähän artikkeliin
FI 
EN 
FR 
IT 
ES 
PT 
DE 
JA 
ZH 
KO 
HI 
TH 
VI 
PL 
NL 
EL 
RO 
HU 
CS 
SK 
UK 
SV 
NB 
DA 
LT 
ET 
LV 
BG 
SL 
TR 
ID 
TL 
MS 
KM